Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Käyttämällä palvelua hyväksyt evästeiden käytön.
Lisätietoja.
HYVÄKSY
 


   8.4.2019

Näkökulma: Tavoitteeksi turvallinen vesi – infrastruktuurista pidettävä huolta  

Suomen tärkein elintarvike on lasillinen puhdasta vettä. Puhdas vesi ei kohta enää ole meille itsestäänselvyys, jos vesijohtoverkostosta ei pidetä parempaa huolta. Maan alla tikittää aikapommi vanhan verkoston rapistuessa käsiin.



Vaalikeväänä 2019 aihe on jälleen erittäin ajankohtainen. Infrastruktuurin kunnossapitoon ja kehittämiseen tarvitaan jatkossa selkeästi lisää investointeja sekä nykyistä pitkäaikaisempia rahoitussuunnitelmia. Keväällä valittavan uuden hallituksen tavoitteeksi on asetettava nykyistä pitkäjänteisempi päätöksenteko sekä kunnallistekniikan parempi huomioiminen infrahankkeiden osalta.
 
On hienoa, että kaikki puolueet ovat jo vaaliohjelmissaan sitoutuneet liikenneverkon kunnossapitoon ja kehitykseen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti.
 
Lisäksi Suomessa rakennetaan nopeita tietoliikenneyhteyksiä, ja maamme sähkönhuoltovarmuus paranee koko ajan, kun ilmajohtoja siirretään maan alle säävarman verkon rakentuessa vuoden 2028 loppuun mennessä sähkömarkkinalain vaatimusten kirittämänä.
 
Huolestuttavampi tila on kotimaisessa kunnallistekniikassa. Päällysteitä korjataan, mutta samalla maan alla kunnallistekniikan annetaan rapistua. Kunnallistekniikka on olennainen osa kilpailukykyämme ja sen korjaus- ja kehittämisvaje lasketaan jo nyt miljardeissa euroissa. Vesihuoltoverkostossa vuodot lisääntyvät putkien rapistuessa ja vettä valuu hukkaan, mikä näkyy myös kuluttajille kasvavina hintoina.
 
Tuoreen Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2019 -raportin mukaan vesihuoltoverkoston saneeraustarve Suomessa on erittäin merkittävä: viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia. Kilometreiksi muutettuna vesijohtoverkostosta noin 6 000 kilometriä arvioidaan olevan erittäin huonossa kunnossa. Korjauksia tehdään tällä hetkellä vain noin 700–900 kilometriä vuodessa. Nykyisellä korjausvauhdilla korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Lisäksi merkittävä osa vesijohtoverkostosta on tulossa lähivuosina ensimmäistä kertaa saneerausikään. Rapistuvan kunnallistekniikan myötä puhdas suomalainen vesi ei ehkä olekaan joku päivä itsestäänselvyys.
 
Lisähaasteen kunnallistekniikalle aiheuttaa kaupunkien kasvaessa laajat ja tiivit pinnat, jotka haittaavat sadevesien luonnollista imeytymistä ja lisäävät näin kaupunkien hulevesien käsittelyn tarvetta. Vaikka sadevesi on suhteellisen puhdasta, niin vesi saastuu nopeasti joutuessaan kosketuksiin rakennetun ympäristön kanssa. Näin ollen kunnallistekniikkaa suunniteltaessa on entistä tärkeämpää miettiä myös riittävät, paikalliset  hulevesiratkaisut, jotka ehkäisee tulvimiset sekä mahdollistaa epäpuhtauksien suodattamisen valumavesistä ennen kuin ne päätyvät luontoon. 
 
Pitämällä kunnallistekniikka kunnossa vuotovedet saadaan minimiin ja pystymme säästämään kallisarvoista luonnonvaraamme, vettä, myös jälkipolville. Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2025 mennessä puolet maailman väestöstä asuu veden puutteesta kärsivillä alueilla. Tässäkin mielessä turvallinen vesi ja kunnallistekniikka todella on osa Suomen kilpailukykyä. 
 
Tulevan hallituksen tulee sitoutua siihen, että Suomen infran tulevaisuutta kehitetään ja turvataan entistä tehokkaammin – myös maan alla.

Jukka Saarenpää
johtaja, Infra-yksikkö, Onninen
 
Sebastian Bondestam
toimitusjohtaja, Uponor Infra Oy
 
Näkökulma-artikkeli on jukaistu Rakennuslehdessä 5.4.2019.