Onninen-lehti 3-2018

 

Energiankulutus aiheuttaa suurimmat asumiskustannukset   

Rakennuksen ympäristövaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitteluvaiheessa tehtävät valinnat vaikuttavat koko elinkaaren energiankulutukseen, kustannuksiin ja kasvihuonekaasupäästöihin.
Uuden talon rakentaminen Suomessa kuluttaa lyhyessä ajassa paljon luonnonvaroja. Pelkästään paksuihin seiniin ja lämmöneristeisiin sitoutuu melkoisesti energiaa. Maamme energiankulutuksesta rakennusten osuus on noin 40 prosenttia, kasvihuonekaasupäästöistä noin kolmannes.
 
Valmiissa rakennuksessa eniten energiaa kuluu lämmittämiseen.
Lämmitysenergiaa vie tilojen ohella käyttöveden ja ilmanvaihdon lämmittäminen.
 
– Energiankulutus on suurin asumiskustannusten aiheuttaja. Esimerkiksi kerrostaloissa energia haukkaa lähes kaksi kolmasosaa hoitovastikkeesta, muistuttaa kestävään kehitykseen keskittyneen Motiva Oy:n johtaja Päivi Laitila.
 
Energiatodistus on työkalu energiatehokkuuden vertailuun
 
Laitilan mielestä rakentamisen ja asumisen energiatehokkuuden edistäminen kannattaa aina ottaa huomioon niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjauksessakin.
 
– Energiatehokkaat ratkaisut voivat suunnittelu-, hankinta- ja toteutusvaiheessa maksaa hieman enemmän kuin perusratkaisut, mutta kulutuksessa saatavat säästöt kuittaavat ne, Laitila toteaa.
 
Korjausrakentamisessa kannattaa miettiä toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta suhteessa koko hankkeeseen. Energiankulutusta saa usein säästettyä 10–15 prosenttia jo säätötoimilla ja käyttötapojen muutoksilla.
 
Energiatehokas talo muodostuu monista valinnoista, eikä sille ole yhtä oikeaa mallia tai reseptiä. Paljon on kuitenkin kiinni myös alan ammattilaisten aktiivisesta vuoropuhelusta ja keskinäisestä ymmärryksestä.
 
– Monet energiatehokkuuteen vaikuttavat rakenteelliset ja LVI-tekniset ratkaisut toteutetaan hankkeen alkuvaiheessa. Useiden valintojen muuttaminen jälkikäteen ei edes onnistu – ainakaan kohtuullisin kustannuksin, Laitila sanoo.
 
– Kannattaa myös muistaa, että energiatehokkuus nostaa kiinteistön arvoa ja helpottaa sen jälleenmyyntiä. Toimitilapuolella yhä useammat vuokraajat vaativat ympäristöluokitusta tai -merkkiä. Energiatodistus on työkalu kaikkien rakennusten energiatehokkuuden vertailemiseksi.
 
Erilaisten ratkaisujen kirjo
 
Rakentamismääräykset vaativat jatkossa kaikkien uusien rakennusten olevan lähes nollaenergiarakennuksia, joiden toteuttamiseen on erilaisia ratkaisuja. Paksu eristekerros, hyvät ikkunat ja tiivis vaippa parantavat rakenteellista energiatehokkuutta ja vähentävät talon lämmitysenergian tarvetta. Niiden lisäksi tavoitteeseen pääseminen edellyttää koneellista ilmanvaihtoa, tehokasta lämmöntalteenottoa ja entistä enemmän uusiutuvan energian hyödyntämistä.
 
– Kaikenlaisen energian hinta todennäköisesti nousee rakennuksen elinkaaren aikana. Se tekee rakennuksen lämmitystarvetta pienentävät investoinnit yhä kannattavammiksi, Laitila selventää.
 
Päälämmitysjärjestelmän rinnalla pitää mietintämyssyssä pyöritellä tukilämmitysvaihtoehtoja. Tukilämmitysjärjestelmiä ovat tulisijat, aurinkolämpö ja ilmalämpöpumput. Niiden hyödyntäminen voi merkittävästi pienentää ostettavan energian määrää.
 
Laitila muistuttaa myös lämpimän käyttöveden merkityksestä.
 
– Kun rakennusten lämmitysenergian kulutus saadaan kuriin, käyttöveden lämmittämiseen menevän energian osuus ja merkitys kasvaa.
 
Kattava taloautomatiikka
 
Rakennusten energiankäyttöä voidaan myös ohjata hyödyntämään halvimpia sähkönhintoja ja tasaamaan sähkötehontarvetta. Jotta sähkönkäyttö saataisiin älykkääksi ja kysyntäjoustoa voitaisiin hyödyntää, tarvitsee talo automatiikkaan perustuvia säätömahdollisuuksia. Kattavalla taloautomaatiolla voidaan seurata, ohjata, valvoa ja optimoida talon tekniikkaa.
 
– Tarvitsemme kokonaisuuden hallintaa osaoptimointien sijaan. Todellisesta taloautomaatiosta voidaan puhua vasta, kun järjestelmät ja laitteet kommunikoivat keskenään ja niitä voidaan ohjata keskitetysti, Laitila korostaa.
 
Hyvin toteutettu taloautomaatio auttaa parantamaan niin uusien kuin vanhojen rakennusten sisäilmaolosuhteita, energiatehokkuutta sekä helpottaa uusiutuvan energian hyödyntämistä lämmityksessä, jäähdytyksessä ja sähkön tuotannossa. Älykäs automaatio oppii optimoimaan hybridilämmitystä olosuhteiden ja sähkön hintavaihteluiden perusteella.
 
Alan urakoitsijat ovat paljon vartijoita säätäessään taloautomaatiota ja opastaessaan käyttäjiä. Vastuullisimmat tekevät tässäkin suhteessa enemmän kuin mitä minimitaso vaatii.

Motiva käynnistelee parhaillaan uutta taloautomaatiohanketta. Tavoitteena on nostaa esiin automaatiojärjestelmän hyötyjä ja tuottaa taloyhtiöille tietoa automaatiojärjestelmän hankintaa varten.
Muistilistat energiatehokkaaseen rakentamiseen:

Uudisrakennus
• Eristys ja tiivistäminen
• Energiatehokkaat ikkunat
• Lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
• Uusiutuvan energian hyödyntäminen
• Valaistuksen ja sähkölaitteiden energiatehokkuuden huomioiminen
• Säätölaitteet ja talotekniikka

Vanha rakennus / peruskorjaus
• Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistäminen
• Ilmanvaihdon tarkistus ja säätäminen
• Lämmitysjärjestelmän tarkistus ja säätäminen
• Sähkön- ja vedenkulutuksen hallinta
• Lämmitysmuodon vaihtaminen uusiutuvaa energiaa hyödyntäväksi
• Suoran sähkölämmityksen taloissa tukilämmitykseen ilmalämpöpumppu, 
   pellettitakka tai muu tulisija
• Yläpohjan tarkistaminen ja tarvittaessa lisäeristys
 
 
Teksti: Vesa Ville Mattila
Kuva: Jari Härkönen