Onninen-lehti 4-2017  
Laitaatsalmen silta on Destian Hannu Takalalle ja Liikenneviraston Hannu Nurmelle mittava ja mielenkiintoinen projekti.

Jättisilta valaistaan LEDeillä totta 

Laitaatsalmen silta Savonlinnassa on Suomen suurin jännitetty betonisilta. Onninen on toimittanut ainutlaatuiseen kohteeseen uusinta LED-tekniikkaa.
Savonlinnan keskustan kupeessa avataan pian komea, noin puoli kilometriä pitkä betonisilta. Ensi kesänä tämä Laitaatsalmen silta saa viereensä vielä lähes yhtä pitkän, mutta hieman kapeamman kaverin. Lähes 25 metriä korkealla kulkeva silta avataan liikenteelle joulukuussa. Toinen silta valetaan kesällä 2018. Molempien katuvalaistus toteutetaan LEDeillä.

Energiapihiä valaistusta

– Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tie- ja katuvalaistus piti tehdä perinteiseen tapaan suurpainenatriumlampuilla. Muutimme kuitenkin suunnitelmia, koska viime aikoina isoilla harppauksilla kehittynyt LED-tekniikka alkoi vaikuttaa järkevämmältä vaihtoehdolta, Liikenneviraston projektipäällikkö Hannu Nurmi kertoo.

– LEDit voittavat suurpainenatriumlamput muun muassa vähäisemmällä energiankulutuksellaan, pienemmillä ylläpitokustannuksillaan ja pitkäikäisyydellään. Uskon, että muuallakin Liikenneviraston kohteissa LEDit tulevat yleistymään. Ja kun LED-tekniikka kehittyy edelleen, lamppuja voi aina myös päivittää.

Ylivertainen vaihtoehto

Myös Destian sähkötöiden ja käytön johtaja Hannu Takala korostaa, että LEDit ovat tulevaisuutta – ja itse asiassa jo tätä päivää.

– LEDejä on ylistetty jo jonkin aikaa, mutta todellisuus ei aina ole vastannut odotuksia. Nyt tekniikka on kehittynyt sille asteelle, että LEDit alkavat olla ylivertainen vaihtoehto.

Takala arvioi Laitaatsalmen LED-ratkaisun tuovan vuositasolla kymmenien prosenttien suuruisen energiansäästön valaistuksessa.

– Aivan oleellista on myös LEDien pitkäikäisyys. LEDit syttyvät kymmeniä tuhansia, uusimmat mallit jopa satoja tuhansia kertoja. LEDit palvelevat myös pitkään ilman että niiden valoteho alenee liikaa.

LEDien hyviin puoliin kuuluu myös valon sävy.

– LEDien valkoinen ja lämmin väri on melko lähellä luonnollista valoa. Se eroaa selvästi suurpainenatriumlamppujen valosta. Uskon, että LEDit ovat paljon miellyttävämpi vaihtoehto niin Laitaatsalmen sillalla kulkeville autoilijoille, pyöräilijöille kuin kävelijöillekin, Hannu Takala sanoo.

Sillan palkkeihin, tukipilareihin ja hissikuiluihin tulee korostusvalaisu, joka tehdään niin ikään LEDeillä.

– Tie- ja katuvalaistuksessa päädyttiin LEDeihin senkin takia, että oli jo tiedossa, että myös korostusvalaistus tehtäisiin niillä. Jos sillalla käytettäisiin sekä LEDejä että suurpainenatriumlamppuja, valojen keskinäinen kontrasti olisi liian suuri.

Tarkat laskelmat

Kun Liikennevirasto kiinnostui LED-vaihtoehdosta Laitaatsalmeen, Onnisella ryhdyttiin selvittämään, minkälainen ratkaisu olisi kohteeseen ideaali.

– Laadimme yhdessä Philipsin kanssa tarkat, Liikenneviraston vaatimukset huomioivat valaistussuunnitelmat. Teimme koko ajan läheistä yhteistyötä myös Destian kanssa, Onnisen tekninen myyjä Jukka Repo kertoo.

– Tievalaisimia ja pylväitä tulee yhteensä 120 kappaletta. Valaisinten lumenmäärät vaihtelevat 3 500:n ja 17 000:n välillä.

Valaisinpylväät tulevat Tehometilta, Pohjoismaiden johtavalta puisten ja teräksisten valaisinpylväiden ja -mastojen valmistajalta.

– Tehometin tehdas on tässä lähellä Kangasniemellä, joten sieltäkin tavara saadaan nopealla aikataululla.

Kaapeleita moneen lähtöön

Onninen on toimittanut Laitaatsalmen sillalle myös erilaisia kaapeleita.

Sillalle tulee opastetauluja ja esimerkiksi Liikenneviraston sääasema, joihin tarvitaan kuitukaapeleita ja telekaapeleita. Sähkökaapeleita käytetään paitsi valaistukseen, myös muun muassa hissien sähköistykseen.

Repo kertoo kävelleensä jokin aika sitten ensimmäisen kerran rakenteilla olevan sillan kannella.

– Silloin kyllä todella avautui, kuinka upea kohde on kyseessä. On ollut hienoa olla projektissa mukana ja auttamassa uusimman LED-tekniikan käyttöönotossa.

Repo mainitsee, että kun kohde valmistuu, Onninen tulee tekemään siellä myös jälkimittauksia. Näin varmistetaan esimerkiksi luvattujen valaistuskriteerien täyttyminen.

Norpatkin tykkäävät?

Laitaatsalmen ensimmäisen sillan joulukuiset avajaiset ovat jo aivan lähellä.

Kun silta on valmis ja valaistu, tulevatkohan sitä ihastelemaan sankoin joukoin myös Savonlinnan vesien tunnetusti uteliaat saimaannorpat?

– No, ainakin yksi norppa on nähty jo rantaväylän rakentamisen yhteydessä. Saimaannorpat on huomioitu Laitaatsalmen rakentamista koskevissa urakka-asiakirjoissa. Ruoppauksia saa tehdä vain loppuvuonna, sellaiseen aikaan, ettei norpille aiheudu häiriötä, Hannu Nurmi kertoo.

Viiden vuorokauden valu-urakka

Laitaatsalmen silta on historiallinen tapaus. Se on 496 metrin mitallaan pisin Suomessa tehty jännitetty betonisilta.
 
Projektijohtaja Harri Korhonen Destialta kertoo, että valtava valuprojekti vaati huolellista valmistelua.

– Betonointisuunnittelu tehtiin yhdessä alan huippuammattilaisten ja työn tilaajan kanssa. Testasimme myös esimerkiksi etukäteen käytettävää betonia ja sen lujuuksia sillan alusrakenteissa.

Hankkeen suuruusluokkaa kuvaa se, että sillan telineiden ja valumuottien tekoon kului puutavaraa hulppeat 3 000 kuutiota. Betonia valuun tarvittiin viisi tuhatta kuutiota.

Valutyö alkoi elokuisena maanantaina aamukuudelta, ja valmista tuli seuraavana perjantaina iltamyöhään. Betoniautot ajoivat koko viikon ajan  jatkuvalla syötöllä sillan ja betoniasemien väliä. Tuoretta betonia pumpattiin kannelle pumppuautolla 40 kuutiota tunnissa. 

Korhonen huomauttaa, että sää suosi operaatiota. Kovilta sateilta säästyttiin, eikä ollut myöskään liian kuuma. Suuri määrä betonia tuottaa jo itse kuivuessaan paljon lämpöä.

– Ajoittain oli pientä tihkusadetta, mutta siitä oli vain hyötyä, sillä se kasteli sopivasti puutavaran. Puuta joudutaan betonoinnissa muutenkin hieman kostuttamaan, ettei betoni tartu siihen.

Destialla paljon valaistustöitä

Destian sähkötöiden ja käytön johtaja Hannu Takala kertoo, että Destia käyttää LEDejä vuositasolla jo paljon – ja ympäri maata.

– Suomen 15 Ely-alueesta yli puolessa julkisen hallinnon katuvalaistus on Destian vastuulla. Meillä on myös ylläpitosopimuksia muutamassa isossa kaupungissa.

Destialla on myös paljon muuta sähkötöihin liittyvää projektirakentamista.

– Asennamme pääkaupunkiseudulla esimerkiksi 110 kilovoltin maakaapeleita. Lisäksi asennamme muun muassa Fingridille kantaverkon avolinjoja aina 400 kilovolttiin asti.

Destia on tehnyt jo pitkään Onnisen kanssa yhteistyötä. Parin viime vuoden aikana yhteistyö on laajentunut ja syventynyt entisestään.

– Onnisen kanssa on ollut hieno toimia. Se on tavarantoimittaja, joka kantaa vastuunsa, Takala mainitsee.
Lue koko juttukokonaisuus lehdestä!
 
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Johanna Kokkola